Onko sillä väliä löytääkö kehoni ohjatun suunnan esimerkiksi jossakin tanssiliikuntatunnin askelkuviossa? On ja ei.
Esimerkiksi Nia ei ole esittävää tanssia, eikä ole ollenkaan vakavaa, jos astuu eri jalalla kuin muut, tekee eri määrän, tai muuten ”sekoilee”. Ohjaaja ei pysäytä musiikkia ja sano ”otetaanpa uusiksi”. Eli askelkuvioilla ei ole väliä. Oikeastaan, se voi todella olla hyvää "henkistä harjoitusta" sietää ryhmätilanteessa sitä, että ei heti osaa. Oikeastaan voi olla kivaa ja virkistävää olla ottamatta itseään niin vakavasti.
Ja sitten – on niillä kuvioilla väliäkin. Itse se askelkuvio tms. ei välttämättä ole niin tarpeellinen taito, mutta sen mukanaan tuoma hermoston skarppius on. Nuo liikehaasteet ovat meille erittäin terveellisiä! Ei ainoastaan siksi, että opimme sietämään pientä haastetta ja opimme olemaan ottamatta itseämme niin vakavasti. Myös siksi, että hermostomme nauttii noista haastavista hetkistä! ”Miten tämä oikein menee?!” – se on herkkua hermostolle.
Osuivat askeleet kohdilleen tai ei, oleellisinta on se hetkessä koettu tanssin nautinto, kun liike ja musiikki vaan mätsää: music, movement, magic. Erittäin terveellistä. Mm. näistä syistä tanssi on rankattu kerta toisensa jälkeen yhdeksi parhaista lajeista huolehtia terveydestään.
Tanssiliikunta on myös hyvää mindfulnessia
Siinä on myös jotain spesiaalia, kun on siinä välimaastossa, että on juuri oppimassa jotain. Ts. polku on vahvistumassa, mutta vaatii vielä toistoja. Välillä se uusi asia löytyy näppärästi, välillä menee huti. Keho ei heti liiku niin kuin mieli haluaisi. Lisäksi harjoitus vaatii niin tarkkaa keskittymistä, että ei tule mietittyä muita asioita. Huomio on tässä ja nyt. Se on aktiivista mindfulnessia!
Meillä on erilaisia taitoja ja sen sijaan, että sanoisimme ”olen hyvä x:ssä” tai ”olen huono x:ssä” on mielestäni on aika mukava näkökulma sanoakin, että ”tämä polku hermostossani on selkeä, paljon kuljettu, tämä toinen polku hädin tuskin näkyy…”. Se on hyvä, että meillä on niitä leveitä, paljon tallattuja polkuja...mutta valtavassa metsässä ei ehkä aina kannata kulkea sitä samaa polkua. Käy myös niillä harvemmin kuljetuilla, luo myös uusia niin pidät hermostosi tyytyväisenä ja terveenä!
PS. tässä vielä yksi palaute Nia-kurssilta. Kysymys oli: mitä opin kurssilla. Olen tästä kokemuksesta opettajana erittäin iloinen!
