Tietoinen liike ja voima

Jos haluat parantaa voimantuottopotentiaaliasi, ota jollain tavalla harjoitukseesi mukaan tietoinen liike. Oma kokemukseni on, että olen vahva, vahvempi kuin ennen, vaikka en ole lihaksikas ja eipä ole mitään tietoa paljonko nousisi. Tähän liittyy myös viimeaikaiset toisen ihmisen kommentit siitä, että kehoni on hyvin pehmyt. Lihaskudos on siis kauttaaltaan pehmyttä - ei viitaten niinkään rasvaprosenttiin.


Luin kirjaa Somatics (Thomas Hanna), jossa käsiteltiin kroonista lihasjännitystä. Sitä miten joskus meille muodostuu epätasapainoinen tapa olla kehossa: jokin alue on hieman heikko, joku toinen alue alkaa kompensoida, mikä johtaa ehkä kipuun kolmannessa paikassa. Jokin lihas voi olla ihan ylityöllistetty, jatkuvasti pieni aktiivisuus päällä. Ideaalistihan lihas aktivoituu toimintaan ja palaa sitten lepoon. Kroonisessa lihasjännityksessä voi olla niin, että tuo ylityöllistetty tyyppi ei oikein lepää yölläkään. JA - usein henkilö ei itse ole tästä lihaksen aktiivisuudesta tietoinen, mutta lihassärkynä se kyllä tuntuu. Yleisesti kokemus omassa kehossa olosta saattaa tuntua väsymykseltä, voimattomuudelta. Ja mielenkiintoista, Hannan mukaan moni kokee itse asiassa lihaksistonsa heikoksi - kun oikeastaan kyse on vain väsyneistä lihaksista. Epämukava olo kropassa laitetaan herkästi ikääntymisen piikkiin. Vanhuus ei tule yksin ja tähän pitää vaan tottua. Ikääntymistä ei kuitenkaan itsessään voi syyttää, se on myytti. Mutta toki ajan kuluessa kuormitus kasvaa. Ts. epätasapainoista tilaa voi sietää pitkäänkin, keho on todella sopeutuvainen ja tekee parhaansa...kunnes joku päivä - auts!


Tämä johti tutkailemaan lihastonusta. Lihaksella on siis kyky supistua tarvittaessa - lepotilassa lihastonus on nolla. Henkilö, jolla on kroonista lihasjännitystä ei kykene tietoisesti rentouttamaan kyseisiä lihaksia. Lihas/kset saattavat jäädä 10%, 20% jopa 40% aktiiviseksi. Tämä vie tietenkin hurjasti energiaa. Lihaksen hyvään hallintaan kuuluu kyky rentouttaa lihas täysin. Ja lihaksen hyvä hallinta vaatii tietoista kehon aistimista. Siinä parannetaan hermoyhteyksiä.


Tämä on kiintoisa artikkeli (kirjoittajana Lihastohtori eli akatemiatutkija ja liikuntafysiologian apulaisprofessori Juha Hulmi), jossa aiheena on: lihasten koon näkee ihmisestä ulospäin, muttei ihmisen voimakkuutta. Miten "narukäsi" voi olla yllättävän vahva ja "ladonovi" yllättävän heikko. Tälle selityksenä on se, että voimantuottopotentiaalia voidaan parantaa 1) lihasta kasvattamalla 2) lihasten hermotusta parantamalla. Jälkimmäinen tarkoittaa siis sitä miten toiminta koordinoituu ja viestit kulkevat silloin kun tapahtuu. Puhutaan hermostollispainotteisesta treenaamisesta. Ja sen todettiin olevan parempi vaihtoehto silloin, kun tavoitteena on tehokas, sulava liikkuminen (vrt. esim. se, että saa 100kg nostettua).


Ehkä tämä selittää myös sitä melko yleistä havaintoa, että sirokin joogi löytää vakaan voiman jossain staattisessa asanassa, jossa on aktivoitava kehon eri osia. Samassa asennossa erittäin lihaksikas tyyppi, jolla ei ole takana tietoisen liikkeen harjoitusta saattaa yllätyksekseen huomata alkavansa täristä ja huojua. Tietoinen liike parantaa kehotietoisuutta ja sensomotorisia karttoja aivoissa.


Myös Nia on tietoisen liikkeen harjoitus. Se kutsuu sut olemaan Sensation Scientist. Tutkimaan liikettä omassa kehossa, aistimaan kehoa. Somaattisena lajina mennään aistimus edellä. Monelle ei lajia tuntevalle "aistimiseen" saattaa yhdistyä mielikuva siitä, että tunnilla vaan liidellään lempeästi hempeän musiikin tahdissa. Mutta aistimus edellä on tarkoitus mennä myös korkean intensiteetin hetkissä. Tämä tapa liikkua parantaa kehotietoisuutta. Vahvistaa hermoston reittejä. Ottaa sen hetken omiin käsiin, kuin myös pidemmällä ajalla oman hyvinvoinnin laajemmin. Ja nyt tuohon Lihastohtorin artikkeliin perustuen se myös parantaa voimantuottopotentiaalia.


Eli ehkä kokemukseni siitä, että olen vahva perustuu siihen, että pystyn tehokkaasti ottamaan käyttöön lihaksieni voiman silloin, kun siihen on tarve. Ehkä toisen henkilön havainto siitä, että kehoni on hyvin pehmyt perustuu siihen, että Nian parissa nautiskelemani lihastonuksen vaihtelun ansiosta lihakseni myös rentoutuvat silloin kun niitä ei tarvita. Minulla ei ole kroonista jännitystä. (Siitäkin on tosin aikaisempaa kokemusta....)


Joten: hyviä kysymyksiä itselle tarkasteltavaksi: koetko, että kehosi on vahva? Tunnetko usein lihakset väsyneiksi tai jännittyneiksi? Pysytytkö tietoisesti aktivoimaan ja rentouttamaan isompia lihaksia?


Kuva: Keenan Constance / Unsplash



Ps. Vielä suosittelen tuota Thomas Hannan kirjaa se on loistavaa luettavaa kehosta ja liikkeestä kiinnostuneille. Siinä käsitellään enemmänkin tuota ikääntyvän kehon myyttiä. Olen kirjoittanut siitä jotain aikaisemmassa tekstissä. Se on mielestäni erittäin kiehtova aihe - miten paljon ja helposti laitetaan ikääntymisen piikkiin. Lisäksi suhtaudumme siihen osittain huumorilla, kevyesti, vaikka kyse on oman elämän laadusta...



©2020 by Hanna Uusiprosi. Proudly created with Wix.com

Main photo: Sari Kettunen. Other photos: source mentioned where appropriate.