Tässä yksinkertainen ja maksuton tapa parantaa omaa hyvinvointia: opettele pitämään systeemisi tyytyväisenä tarjoamalla sille kokemus runsaudesta. Valtaosan ajasta.
Ei pelkkää positiivisuushöttöä
Jos ehdit jo miettiä, että "joo tämä on taas tätä think&be positive propagandaa..." niin odotas! Mielestäni runsauden näkökulma on eri asia kuin optimismi (lasi puoliksi täynnä) tai iisi tyytyminen siihen mitä käsillä on. Se on aitoa kokemusta runsaudesta vajeen sijaan. Itse olen tuota runsauden käsitettä pyöritellyt paljonkin taustalla viime vuosina…ja nyt sanoisin: abundance is about awareness. Miten se kääntyisi suomeen? Runsaus piilee sen tiedostamisessa? Hoksaamisessa? Ja jos tämä tiedostaminen ei tule luonnostaan, sitäkin voi harjoittaa.
Jatkuvia piiloviestejä vajareista
Jos hiemankin seurailet otsikoita tai kuuntelet omia ja muiden puheita tällä silmällä, huomaat varmasti, että aika paljon meillä on keskusteluissa mukana vajariajattelua. Yleensä ollaan jotain vailla. Iltapäivälehdet ovat tietysti ihan omaa luokkaansa...mutta myös esimerkiksi terveys- ja hyvinvointipuheessa on valtavasti tätä vajareiden korostamista. Liian vähän proteiineja/unta/liikuntaa/monipuolisuutta. Näkökulma on se, että sinulta puuttuu aina jotain.
Ja voihan olla niin, että omassa elossa on juuri nyt taloudellisia haasteita. Tai omat fyysiset/psyykkiset voimavarat voivat olla vähissä. Tai tulevan epävarmuus voi olla henkisesti kuormittavaa. Kaikkia näitä olen itsekin kokenut, tietenkin. Kaikki nämä ovat keholle kokemus vajeesta tai mahdollisesti uhkaavasta vajeesta ja ne voivat siten aiheuttaa kehossa stressivasteen.
Nykypäivänä meillä on saatavilla niin valtavasti valinnanvaraa, erilaisiin asioihin liittyen, että jo pelkästään eri vaihtoehtojen punnitseminen (tai edes niille alttiiksi asettuminen) saattaa aiheuttaa jonkinasteista stressiä.
On toki tärkeää tulla tietoiseksi epäterveistä vajareista ja tehdä asialle jotain. Mutta aika paljon runsauksissa ja vajeissa on kyse omasta näkökulmasta ja asennoitumisesta.
Miten sanoitat olosuhteitasi?
Tunteiden, tarpeiden, halujen sanoittaminen, eli millä sanoin niistä konkreettisesti puhut itselle ja muille ei ole ollenkaan yhdentekevää. Luot ja vahvistat sanoillasi todellisuuttasi. Myös fyysisellä tasolla. Kuvitellullakin todellisuudella on fyysisiä vaikutuksia. Tästä yksi selkeä esimerkki on stressaaminen jostain, mitä ei edes ole vielä tapahtunut. Keho voi olla kroonisesti stressitilassa asioiden vuoksi, jotka eivät koskaan toteudu. Pitkittynyt stressi heikentää vastustuskykyä ja on yhteydessä moniin sairauksiin.
Entä kuvittelun voima toisin päin, positiiviseen suuntaan? Ei ehkä ole sen parempi viedä itseään täysin illuusioiden ja fantasian värittämään eloon. Kyse on tässä runsauden näkökulmassa enemmänkin siitä, että miten sanoitat olosuhteitasi. Runsauden kokemisella ajatuksen tasolla on myös fysiologisia vaikutuksia. Eihän ole erikseen pelkkää mielen hyvinvointia.
Kuten joku viisas on sanonut, ainut mitä oikeastaan omistamme on huomiomme.
Mille siis annat huomiotasi? Yksi tapa kokea runsautta on ottaa vastaan kaikin aistein jokin arkinen puuha kuten vaikka ruuanlaitto. Suhtautua juuri tähän hetkeen kunnioituksella ja antaumuksella. Nautiskella viipyillen tämän hetken runsaudesta.
Kerromme koko ajan tarinaa itsestämme, elämästämme ja maailmasta. Korostuuko sinun tarinoissasi runsaus vai vaje? Tämän tarkastelu on hyvä ensimmäinen askel.
Kuva: Almos Bechtold / Unsplash
Comentários